 |
 |
 |  |
|
Daintyn Don Dean
Kutsumanimi: Nikke, Niksu, Nikkinen, Nuu-Nuu, jne DAINTYN DON DEAN on papillon eli perhoskoira Nikke ja pitkän unelmani täyttymys. Olen aina haaveillut koirasta ja nimikin koiralla oli viisi vuotta ennen kuin Niklas syntyi Naantalissa Daintyn kenneliin. Nikellä on yksi sisko. Nikke muutti Turkuun luokseni heinäkuun 21. päivä. Se oli yksi elämäni onnellisimmista päivistä.
Nikke oli alusta saakka ollut kaikkien lellikki, varmasti pitkälti luonteensa takia. Nikke oli ihmisrakas, viisas, suloinen, jästipäinen, ja rakastettava pieni otus. Perhoskoiraksi Nikke oli aika isokokoinen - noin 7 kiloa - ja se on perinyt isältään uskomattoman paksun ja pitkän turkin. Niksu on väritykseltään ruskeavalkoinen. Valitettavasti Niken näyttelyura tyssäsi siihen, että toinen kives ei koskaan laskeutunut ja Nikke onkin kastroitu jo reilun vuoden ikäisenä. Se ei ole poikaa juuri haitannut, vaan vauhtia ja vaarallisia tilanteita on riittänyt. Nikke nautti täysin rinnoin kotikoirana olosta ja jätti suosiolla näyttelytouhut mäykyille.
Niken mielipuuhaa oli leikkiä palloilla, joita kämppämme onkin täynnä. Nikke ei tosin koskaan tuo heittämääsi palloa takaisin, vaan leikkiin kuuluu, että Nikkeä täytyy jahdata ympäri asuntoa ja koittaa saada pallo siltä. Nikke on pienestä asti myös rakastanut purjehtimista ja veneessä oloa. Koiruli onkin upeimmillaan veneen kannella, korvat hulmuten ja nenä kohti tuulta. Yksi Niken erikoisuuksista oli, että se jaksoi istua tuntikausia omalla tuolillaan makuuhuoneessa katsellen ohi kulkevia ihmisiä. Jos joku koira uskaltaa kulkea ikkunan ohi, alkoi hirveä meteli.
Rakas perhoseni oli sanan varsinaisessa merkityksessä viisas koira; Nikke esimerkiksi tiesi migreenikohtauksestani ennen kuin kohtaus iski ja ilmaisi sen vinkumalla ja hakeutumalla lähelle päätäni. Niksulla oli myös erittäin viisas katse ja kun Nikelle puhuu, tuntui, että se oikeasti ymmärsi. Se oli hellyydenkipeä kirppu, joka halusi olla sylissä ja erityisesti tanssia slovareita. Turkin laitto ei ollut Niken lempipuuhaa, mutta se kesti sen kuin mies, eli välillä naapurissa varmasti mietittiin, mitä ihmettä niille koirille oikein tehdään?! Sittemmin turkin pituudesta on ollut pakko tinkiä, koska en jaksanut tapella meidän hienohelman kanssa joka poistui vauhdikkaasti paikalta kun edes puhuin harjaamisesta. Kellekään ei varmasti ole epäselvää, että Nikke oli todella tärkeä osa elämääni ja meillä ainakin sanonta rakkaalla lapsella on monta nimeä pitää paikkansa (Nikellä on varmasti ainakin 50 lempinimeä).
|
|||||||||||||||||||||
